"Ihmisen on tarkoitus yksilöllistyä! Eiku..."

Tuon alun kirjoitti Sigmund Freud, ja siitä kehittyi länsimainen syvyyspsykologia ja lääketieteellinen psykiatria. 

Freud ei todellakaan tarkoittanut rakentaa moista vallankumousta, vaikka siitä kelpo bisnes kehkeytyikin. 

Psykoanalyysi on ehkä tunnetuin "terapia"; vaikka se edellyttää "potilaalta" riittävästi aikaa, rahaa ja älykkyyttä. 

Joka ikinen psykoanalyysi alkaa "terapeutin" toteamuksella: "Sinulla on nyt mielessäsi jotakin, jota et halua minulle kertoa". 

Tuo lausahdus päättyy ylärekisteriin eli nousevaan loppuintonaatioon, ja "potilaan" harhailevaan katseeseen. 

Psykoanalyysi päättyy vuosikymmenen kuluttua "potilaan" huudahdukseen "Se on isoäitini syytä!" - tai jotain sinne päin. 

••• 

Freud kirjoitti tuon 'yksilöllistyä' punaviinipäissään. Hänen oli tarkoitus kirjoittaa 'yhteisöllistyä', mutta väliäkös sillä... 

••• 

Ihminen rakentuu viidestä aistista. Näkö-, kuulo-, maku-, haju- ja tuntoaisti. Näistä iho on ylivoimaisesti väheksytyin aistinelin. 

Sitten on aivot, keskushermosto ja ne muut ihon alla olevat elimet, joita ei lähtökohtaisesti voi aistia näillä viidellä aistilla. 

Mitä ei näe, sitä ei ole. 

••• 

Okei, näillä aisteilla voi havainnoida konkreettisia tapahtumia. 

Konkreettiset tapahtumat aiheuttavat ensin kognitiivisia ajatuksia. 

Kognitiiviset ajatukset aiheuttavat emotionaalisia tunteita. 

Emotionaaliset tunteet aiheuttavat fysiologisia tuntemuksia. 

Aina. Tässä järjestyksessä. Jokaiselle ihmiselle. 

Kahdeksalletuhannellemiljoonalle eli kahdeksalle miljardille eli 8.000.000.000 ihmiselle. 

Tänään. 

Nyt. 

••• 

Ei se siihen jää. 

Seuraavaksi alkaa ankara ja armoton sisäinen dialogi. 

Tunnista. Tunnusta. Tiedosta. 

Tuumaile. Tuumaile uudestaan. Toista. 

Toiminnallista. 

Sitten - joskus - joillakin nopeasti, joillakin hitaasti, joillakin ehkä, ihminen siirtää tämän prosessin muiden ihmisten aistittavaksi. 

••• 

Ja kaikki alkaa alusta. Uudestaan. Ja uudestaan. Loputtomasti. 

••• 

No, #sote keskittyy näihin. 

••• 

Entä onko tässä kaikki...? 

No, ei. Tässä on vasta se, minkä ihminen ymmärtää. 

On "vähän" muutakin, jonka ymmärtäminen on vähän vaiheessa. 

Ehkä sitä ei ole edes tarkoitus ymmärtää. 

Todennäköisesti kysymyksenasettelu on väärä.

Tai siis, sitä ei ole, ja on. Eksistenssi ei ole relevantti. Relevanttia ei ole, ja on. 

Homma on vähän kuin neurologinen äänirautatesti. 

Ääni kuulu kaikkialta; eikä mistään. 

Oikea vastaus. 

Paitsi ei. 

••• 

Mikä on valtiovarainministeriön talousnerojen merkitys kaiken vaikuttavuudessa...? 

Pysyvä, peruuttamaton ja ratkaiseva. Paitsi ei.

Ei mitään paineita! Hah. 

••• 

Itseä, vaan ei ihmistä isompia asioita. 

••• 

Kontekstien konteksti. 




Kommentit